Mainioista mainioin urheiluviikko.

 

Talviloma – saldo 22 tuntia, 7 päivää.

Greisiä peruskestävyys-mättöä.

Huh hei. What A wiikko. NIIIIIIIIN ihanaa. NIIIIIIIIN täynnä naurua ja hikeä. Aikaa treenata ja aikaa levätä. Niiiiiiiin mun loma ❤ I niin love it. Heitin kaikki velvollisuudet tilaan -odota, olen lomalla. Viime viikolla se toimi ihan 110, ullatus ? Ja nyt kun arki on täällä, niin kurotaan velvollisuuksia kiinni…. ihan on saanu typsy touhuta. Askaretta ON. 😛 Mutta viivähdetään hetki ajatustasolla vielä viime viikossa. 22 tuntia josta kaikesta treenistä 44% PK2 ja 22% PK1. Yhteensä siis yli puolet peruskestävyys treeniä. Sopivasti on ripautettu vauhtikestävyyttä mukaan ja hitunen myös maksimia. Kerrassaan mainio sisältö. Tässä tuntimäärässä ei ole mukana Nanon kanssa kävelyt, eikä tyttöjen kanssa ulkoilut, eikä moiskahiihdot, mitkä itse luen arkiaktiivisuudeksi. Että onhan sitä siinä.

 

Viikon lajikirjo oli pyöräilyä, juoksemista, hiihtämistä, uimista ja voimailua. Ihan niinku oisi triathleetin treeneistä kyse?? 😀 Se mistä olen erityisen mielissäni, niin mun tuli tehtyä 2h treenisettejä niin juosten, pyöräillen kuin uidenkin…. OBS / HUOM myös UIDEN sekä tietty useammastikin tuo 2h setti tuli hiihtäen. Olihan  se sentään hiihtoloma. Mukana oli myös voimailua ja kehonhuoltoa.

Pisin treenini oli neljän tunnin yhtäjaksoinen joka koostui 3h30min perinteisestä sivakoinnista ja 30 minuutin juoksusta sen päälle. Samalle päivää oli vielä puolen tunnin sali treeni ja tunti uimista, eli yhden päivän maksimi treeniaika oli 5 tuntia 30 minuuttia. Hyvin typsy jaksaa. Taitaa olla peruskestävyys tosissaanki saatu kuntoon? Kyseisellä pertsa retkellä mun hiihtoseuralainen ei kyenny lakata hihittämästä melkein koko treenin aikana, olen nimittäin totaalisen surkea pertsan taitaja. Mä olin kuule hätää kärsimässä ja ekaan kahteen tuntiin sain pumpattua hartiapankista kaiken mitä käytettävissä oli, sitten se tekniikka parani niinkö silmissä kun oli vaan pakko keksiä keino, kuinka laduilla edetä. 😀 😀 Naura vaan!! Niin minäkin tein. 😉 Olihan päänupille opettavaista…. ja siirtyminen epämukavuusaluelle (sellaisen lajin pariin missä oot emähuono, varsinki ku treenikaveri oli ihan suvereeni) oli hullunrohkeata – puhumattakaan mun lonkankoukistajista joissa tänään ollut sellanen viulunkielifiilis että ei oo todellista. Ne on todella kireät. Kuulitko??? —– Sanoin: KIREÄT. Vaan kyllä kannatti ja kivaa oli ja kroppa toimii kuin ihmisen mieli, näissä pidemmissä sessioissa. TYKKÄÄN.

Jos joku ei tästä kaikesta heeboilusta tykänny, niin koti ei. / Eikä ehkees koutsi kun harjoitussuunnitelma ylittyi 200% ja sisältö oli jotain hevonkuttua, versus se :D, mutta tästä päivästä alkaen kiltisti ruodussa ja opetellaan tykkäämään epämukavasta, ensin kuitenkin levätään / Ja siivotaan tää koti 😉  /   Edelleenkin kodin kunnostus on totaalisen kesken, viikkosiivous tekemättä (yritän ryhtyä kohta) ja pyykit ei ole kulkeutunut kaappeihin, imuri huutaa käyttäjäänsä, ja muutama muukin rästihomma pysynyt rästissä.

Arvaa harmittaako???? Oikeesti???

NO EI KUULE PÄTKÄÄKÄÄN HARMITA. Mulla on niin hyvä mieli ja stressi on purettu. Tekisin uudelleenkin juuri näin jos jollain taikasormella näpäytettäisiin ajassa taaksepäin. KYLLÄ. Nyt on hyvä olla.  Pöytä on tyhjä, eiku pää on tyhjä. Laturi on täynnä positiivista virtaa. Uusi arki saa tulla, valmis olen, ollos hyvä!!

Suosittelen sydämestäni, tuhlaa aikaasi rakkaimpaasi, (itseesi) äläkä ikinä pode huonoa omaatuntoa. Sinä olet tärkeintä itsellesi.

 Tasapainoillen ja ollen oman arjen (loman) sankari ❤

//Miia-Maria

P.S. Eka lomanjälkeinen duunipäivä kohdattu. Volvo viety pajalla. Kontakteja hoideltu. Hammaslääkäri varattu ja imuri kaivettu esiin… Kyllä tämä tästä…. Levon merkeissä, ja superkompensaatiosta nauttiessa. Just nyt, mun elämä on laiffii!!!